Tuli vietettya pari avartavaa paivaa Luang Prabangissa. 25 000 asukkaan kaupungissa on 37 luostaria/temppelia ja hieman yli 1000 munkkia ja noviisia, joten pakkohan niita mestoja oli menna yytsimaan. Peterin kanssa sit paadyttiin juttusille eraan nuoren munkin kans, joka ensin luuli kaljupaista ja khakiin pukeutunutta suomipoikaa falangi munkiksi. Nyt 19-vuotias Whuai Whuai (tai laoksi Thui Thui ja suomalaisittain laski laski) oli tullut luostariin kahdeksan vuotta sitten kun norsu oli tallonut isan kuoliaaksi ja aiti oli delannut jo pari vuotta aiemmin ilmeisesti malariaan.Vietettiin paivaa Laski laskin kans ja juteltiin ensin pitkat patkat ihan niita naita, mita nyt nuoret sallit puhuu tutustuessaan. Pikku hiljaa juttu kaantyi elamaan luostaris ja munkkien arkeen. Ei vienyt montaa minuuttia etta se naivi kuva pyhista munkeista alkoi karisemaan huolella. Pojat kilpailee kella on uusin kanny siina missa muutkin ja lansimaiset tytot on kuulemma helppo houkutella pussaamaan ja jopa muuhunkin kun vahan puhuu hoponlopoja budhistisesta seesteisyydesta ja kurinalaisuudesta elamassa. Opittiin jopa vahan lisaa laoa; tjaok tjaok eli finger fucking. Kuuntele nyt sit tollast lappaa miehelta oransseissa!
Toisena iltana hipsimme pimean tultua luostariin ja illastimme munkkien kanssa Laski Laskin huoneessa, han saa pitaa ison huoneen itsellaan koska kukaan muu ei uskalla asua kummituksen takia. Huoneessa on asunut aikaisemmin nunna joka kuoli nukkuessaan, eika sielu ei viela ole poistunut tilasta. Saantojen mukaan munkit eivat saisi syoda enaa 12.00 syodyn lounaan jalkeen, mutta nyt oli taydenkuun ja uuden vuoden juhla ja kaikki lipsuivat saannoista.
Vakavasti puhuen noina kahtena paivana jotka vietimme munkkien kanssa ja mita luimme eraassa valokuvanayttelyssa, antoi kuvan Laosin budhismin tilasta. Koska hallitus ei aatteidensa pohjalta juurikaan diggaile kirkosta (vaikkei se mitenkaan sita vainoakkaan) ja koska maa on niin koyha kuin se on, ei luostareissa ole ollut resursseja ennen kuin parina viime vuotena antaa noviiseille ja munkeille kunnollista opetusta meditaatioon tm. oppien oivaltamisen avaintekijoihin. Elama luostareissa ei ole niinkaan meditaatiota ja itsensa tutkiskelua, kuin vain olemista tekematta mitaan. Monille se on vain orpokoti, tosin varmasti hyva sellainen.Luostareita johtavat munkit ovat monesti vain reilu parikymppisia salleja jotka ovat olleet munkkeina ehka vain muutaman vuoden, mutta niin kuin muuallakin, myos luostareissa raha puhuu..
